Laitetaan viikonloppukuulumiset tännekin

No jos nyt sitte vaikka summais viikonlopun taas yhteen. :D Ku kerranki oli hyvä sellanen.

Perjantai:
Luulin et näin unta ku havahduin ääniin et Miia tulee meille 7:30 aikoihin. Noh, nukahdin samantien uudestaan syvään uneen... Ja sit herään 8.30 siihen ku mun ovee ryskytetää ja Miia tulee sielt raost huutaa pirteesti "Ylös jos tahot Raisioon!" Ja siinä vaiheessa mä olin tietty aivan että what the fuck... Pelästyinki kivasti. Sit vaa laahustin keittiöö miettimää et mitä ihmettä... Katoin kelloo ja mietin viel enemmän et mitä. Noh, söin puurot äkkiä ja puin pikkuhiljaa pääl ja sit lähettiinki äitin ja Miian kanssa liikenteesee.

Käytiin hienosti autopesussa ja pankissa, jonka jälkeen mentiin Raision akvaarioon ja pääsin ostelemaan vihdoinki hamsutavaroita. Ku ne oli mun sylissä ni heti tuli vaa fiilis et haluun sen asukin ;____; Itkin sitä Miialle ja se vaa naureskeli et maksatkos bensat :D Noh, mentiin sitte äkkiä käymään kukkatalossa jossa opin että 1l on 1kg mutta ei oikeastaan olekaan, jumankauta en ymmärrä taas matikkaa. x_x

Miia kysy sitten autossa että no mennäänkö nyt sitte käymää siel Turus ja huusin jo keskellä lausetta et JOO! :D Tuli kuitenki nälkä kaikilla matkalla ja kävästiin hesessä, vetäsin Arizona-aterian, siis voi ihanuutta ne sipulirenkaat...<3 Ja siel oli jotai sen keskustas olevan ala-asteen oppilaita syömäs, siis eikö nykyään vanhemmat enää tee ruokaa lapsilleen??? En ikinä antais kakarani syödä kaupungilla roskapaskaa koulun jälkeen. Sitä tullaan kotiin suoraan syömään KOTIRUOKAA. Hese on juhlia ja tollasia hemmottelu/shoppailupäiviä varten. Jessus... Ja sit ne vielä roskasti ja melus yms.

NO MUT SIT mentiin Puutorin akvaarioon tien yli ja voikun siellä oli paljon pikkusia karvavauvoja ja liskovauvoja ;_; Siis se pikkumarsujen määrä siellä TUIH. Yks oli ihan tajuttoman hauskan värinen, äiti tykkäs :D NOH mut siel sit oli alimmas terras kolme syyrialaista palleroa vielä jäljellä. Kaikille ellukoil oli just annettu porkkanaa, ja syrkeistä kaks kyhjötti nurkassa puputtamassa porkkanaa kylki kyljessä, molemmat oli tummempia kavereita. Mut sitte tää yks... Kaikista nätein, vaalee beessi... juoksenteli kovaa kyytiä ja keräs porkkanoita yhteen kasaan ja meni väkisin varastamaan niiden kahden porkkanat, repi ne niiden suusta ja vei pois XDDD Naureskeltii sille ja äiti ja Miia sanos et kyllä se on heti kättelyssä toi. Sillä on vahva luonne ja se on nätein. Myyjä sitten kulki ohi ja vinkattiin että tuolta tuo pikkuinen minulle kiitos. :3

Odoteltiin kun myyjä haki laatikkoa ja kattelin skinkkejä sen aikaa. Sitku myyjä alko ottaa palleroa pois ni se alkoki kattoo epäluulosena et mitä nyt... ja ei meinannu tulla. Kuitenki sitte pesäkopalla myyjä avutti sen pois terrasta ja sit alkoki kauhee huuto ku myyjä otti käteen sen ku meinas pudota. Kaveri huusi ihan tajuttomasti ja myyjä siinä heti alko selittää ohjeita että siitä ei kannata välittää, se vaan on vähän peloissaan ja osottaa mieltään, ei muuta :D Ohjeisti että jos mulla on faunaboksi ni laittaisin sen vaan siihen ja otan viereen ku istun koneella tai kattomassa telkkaa ja pistän vaan käden sinne boksiin. Nyökkäilin ja sanoin että kuljetuskoppa löytyy. Kassalla kyseli että onko mulla ennen ollu hamsuja, kerroin että 4 kipaletta on ollu ja kahdella kaverilla on syrkki ni ihastuin niihin sitte täysin :3

Rahat kassaan ja laatikko syliin. Varovasti portaista alas ja käveltiin autolle. Kaveri huutaa siellä laatikossa koko automatkan ja kuulosti ihan apinalta se huuto! XD Kuulostaa aika pahalta se huuto mutta se on vaan pakko ottaa sillä kannalla ettei se merkkaa mitään, kyllä se oppii :D Kotona järjestin äkkiä terran kuntoon ja laskettiin vauva sinne tutkimaan. Välillä huudahti kun tutki kalusteitaan, kuulosti siltä ku olis sanonu talonsa ja juoksupyöränsä olevan ihan paskoja XD Sitku joka paikka oli tutkittu ja vähän rauhotuttu ni alko jemmaamaa siemeniä pesäänsä. Katos sitte lopulta koko kipollinen siemeniä... Samoin banaanin palanen.

Sit Tiia jo ilmestyki ovelle ja yllätin sen ku avasin huoneeni oven ja pallero oli vastassa. Ilta meniki sitte jutellessa ja tuubijuttuja näyttäessä. Katottiin kans Kauna ja koko leffan ajan me vaan mietittiin et kuka oli ketä ja millon mikäki tapahtu ja miksi... Koska kumpikaan ei oo koskaan tajunnu tai jaksanu ajatella kaikkia juttuja, kattonu vaa koska se on kauhuleffa. :D Sitte lopussa ku oli lopputekstit ja katottii ekstroja, me tajuttiin VIHDOINKI kaikki jutut! Sit tuli oikeen jes olo, en mä ookkaa kattonu ton ku 5 kertaa kai ja koskaa en oo jaksanu tajuta XD Ku katoin ite ekstroja ni Tiia jo nukahti viereen ja ku sain kaikki katottua ni tönin Tiian hereille et menis omalle paikalle ja käperryin naama kiinni sen rintakehään nukkumaan...♥

Lauantai:
Yö meni kauheen nopeesti. Tuntu et vasta meni nukkumaan ja sit jo piti herätä, vaikka heräsinki pari kerta ku Leonardo kolisteli juoksupyörää vasten seinää. Heräsin kyllä aikasin siihen et kännykästä loppu akku. En voinu mennä takas nukkuu ku oltais muuten nukuttu yli ku kännykkä ei herätä, enkä todellakaa ois jaksanu mennä laittaa sitä laturii ja sit koittaa nukkuu uusiks.

Noh, noustiin sitte ylös ja mentiin kattomaan Harri Pottaa olkkariin. Istuttii kans parvekkeella kahvilla ku oli niin tajuttoman lämmin aurinko<3 Keskusteltiin samalla että millanen tukka tällä kertaa mulle leikataan, ja päätettiin että enemmän tai vähemmän Sirkel mallinen tukka, eli keesi pois vaa ja jätetään häntä, ja sit lyhennetään etutukka. Ku oli valmis ni vilkasin vaan nopeesti peilistä ja sit jo päätettii et lähetää kävelylle.

Mentiin tohon vanhoille talon raunioille missä on viel perustukset jäljellä, kuvailtiin siinä ja Tiia juoksi siinä sen metän läpi äkkiä ku mä jäin ihmettelemään. Ku Tiia pomppas perustuksilta ni ihan sen vierestä pinkos jänis yhtäkkiä karkuun ja molemmat vaa et OHOH olipa muuten lähellä! :D Noh, käytiin viel junaradal pomppimas ja tutkimas, sit tultiin pihaan niin kauaks aikaa keinumaan et tuli kylmä, jonka jälkee tultii kottii.

Meiän PITI kattoo jo Porco Rosso mut ei siit tullu mitää jostai syystä ja päätin et katotaa telkkaa samalla ku alotetaa Leonardon sylitotuttelu. Vauva huutelisiinä ja pomppi ku sammakko kädestä, täytyy kyllä jatkossaki pitää sitä vaan tossa sängyllä mistä se ei pääse karkuu tai hyppää koval alustal. Huuto kyl väheni pikkuhiljaa mut halus selvästi kotiinsa pian :D Noh, loppuaika oltiin lähinnä koneella ja Tiia piirsi kaikkee randomii. Sit vaa töllättii telkusta mitä nyt viel tuli siihe aikaa yöstä, halittii ja mentii tutimaa joskus johonki aikaa.

Sunnuntai:
Ei me tehty MITÄÄ :D Syötii, katottii eläinohjelmia, juotii kahvetta ja alotettii kattoo Porco Rossoo tossa mut sit Tiiaa tultiiki jo hakemaa eikä se kerinny kattoo sitä ku vissii melkee puolväliin :< Katoin sen sitte ite loppuu, oli ihan hauska leffa.

Nyt sit taas alko tylsä yksinäinen dataus :< Mut nyt mulla on sentään pikku Leonardo seurana tuolla terrassaan<3 Illemmalla sitte otan taa sen sylkkyyn. Nyt oon itsevarmempi ku eilen se ei ees yrittäny purra, pelkään automaattisesti Itachin jälkeen että mua purraan, varsinki ku toi pikkunen uhkailee :D Ei se silti pure, meluaa vaa huviksee.

NO MUT JOO Meni perjantaina yli 50 eekkeriä kukkarosta ja pussailin Tiian kanssa ihan liian vähän mut voin kyl sanoo et piristi<3 MUT NYT TUOHO ON VITTU JAPANIS JA MULLA EI OO KETÄÄ MESESSÄ :<<<<< Tuu jo Tuohopallo takasi yhyhyy!

What do you want from me

Onneks Tuoho sentää saa mut ylläpitämää tätäki paikkaa.
Tänään puhutaan... kaikesta randomista mikä tulee mieleen.

Tullu taas se yksinäinen olo. Aina välillä tulee päivä jollon huomaan taas ettei mulla enää ole bestistä eikä läheisiä kavereita. Se sitte johtaa pitkän ajan angstiin ja saatan sitten jossain vaiheessa jättää asian sivummalle kunnes se iskee taas.
Mä todella kaipaan sitä kun oli bestis. Mun kiroukseni on asua Naantalissa josta täältäkin lähtee nyt sitten mun paras irl kaveri kohta pois. Olin ilonen että mulla oli sentään joku tässä kylässä johon voin luottaa ja tiesin että molemmat on ollu aina tosi ilosia kun ollaan nähty. Nyt alan tän takia sitten jo vaipua jotenkin epätoivoon ja pelkään että erakoidun vielä lisää. Bussikorttiinkaan ei oo taas rahaa että pääsisin Turkuun edes pitämään miittiä. Olis vaan niin paljon parempi asua Turussa vaikka se onkin ihan hullu kaupunki ja palvelut kusee. Siellä sentään voisin hengata jonkun kanssa ja käydä ihmisten luona ja pitää hauskaa. Nyt mä vaan stalkkaan netissä kaikkien muiden menoa ja miten on joka viikonloppu jotkut bileet ja yhteiskuvia satelee. Se armoton stalkkaaminen johtuu kai siitä että se jotenkin antaa muka olon että olisin mukana. Että mullakin olisi hauskaa. Mutta kun ei ole.

Musta tuntuu niin yksinäiseltä... Mulla ei oo yhtäkään irl ihmistä jolle voisin puhua IHAN kaikesta mistä haluan. Ajatella jos multa otettais netti pois. Mun sosiaalinen kanssakäyminen tippuis nollaan. En näkis ku tosi harvoin kaupan tätiä ja perhettä joka pyörii ympärillä. Järkyttävää...

Haluun koskettaa ihmisiä, mä haluan halailla niitä ja painia niiden kanssa, koittaa saada ne nauramaan ja hymyilemään mulle. Mä vaan haluan hieman rakkautta osakseni! Pidän käsiä ojossa ja anelen että joku tulis mun luo ja koskettais mua ja rakastais mua ystävänä, mutta kaikki vaan kävelee ohi ja suoraan toisten luo. Katon vaan sivusta ja odotan että joku pysähtyis mun kohdalle. Mä olen jo aika kauan odottanu, enkä siltikään missään vaiheessa oo tuntenu vihaa ketään kohtaan. En oo vihanen että mua ei huomioida. Mulla on pelkästään orpo ja kylmä olo. Ja nyt kun taas puran tätä asiaa alan heti itkemään.

Voin vaan kuvitella miten kaikki sanois tähän "Ei sua kotoa tulla hakemaan" mut voinki sanoa siihen että tä ei todellakaan ole mun vikani. Mä en voi sille mitään että asun täällä vitun Naantalissa. Tänne pakkoeristäytyminen on myös aiheuttanu sen kamalan ihmispelon jonka takia en voi mennä kouluun ja olla sosiaalinen. Pelkään kouluja ylipäätään. Pelkään ihmisiä. Niin moni on pettäny mut traumatisoivasti että mä en enää pysty moneen luottamaan, en todellakaan. Tosi harvoihin uskallan itse koskea ja pelkään samalla ventovieraiden kosketusta. En vielkään kato ketään silmiin vaikka oon jo parisen vuotta koittanu sitä ahkerasti opetella. Vaan ihmiset joihin luotan on niitä joita pystyn kattomaan pitkään silmiin kun puhun niille.

Mitä mä enää tälle tilanteelle teen... Oon ihan jumissa. En o tehny yhteishakua vaikka vissiin tarvis, sossu koittaa saada käymään työkkärissä ja terveyskeskuksessa hakemassa raisioon lähetettä... Mut ei. Mulla ei oo yhtään tukihenkilöä tähän kaikkeen. Lääkärille en todellakaan mene. Koita nyt tässä sitten sossumiehelle selittää että oon ihan vitun lääkärikammonen ja ihmiskammonen muutenki. Ja tähän vielä se että pelkään soittamista ihan tajuttomasti. En uskalla soittaa edes omalle isälleni, koitan välttää sitä mahdollisimman paljon.

Nyt voi miettiä miks en oo vielä Tiiaa maininnu. Noh, ihan kaikkea mä en tännekään viitti kirjottaa, Tiia kun lukee mun blogeja. Sen voin sanoa että mulla on yks asia mistä Tiialle en voi avoimesti puhua sillon kun tuntuu siltä, ja se on tämä mun sukupuolipaska. Ja mitä siihen tulee että odottelen kädet ojossa rakkautta ihmisiltä... Noh, Tiian kanssa suhde on vieläkin 4 vuoden jälkeen kaukosuhde, joten rakkautta saan vaan todella harvoin, ja se on erilaista rakkautta verrattuna kavereihin. Ei sitä kauheasti osaa selittää, mutta mä kaipaan paljon erilaisia ihmisiä mun elämään. Parisuhde ei ole pelkästään kaverisuhde...

En mä tiedä enää mitä sanoa. Menin jo nyt niin tuskaseks tästä että pakko vaan mennä pois... Koskahan viimeks oonkaa tällee purskahtanu itkemään omaan pahaan olooni... Nyt on vaan kertakaikkiaan surkee olo.